Entry/Exit System (EES)
Entry/Exit System (EES) tassaavoq Europami ataatsimoorussamik isernermut aamma aallarnermut systemi digitaliusoq, tassani taakku sivikitsumik najugaqartussaallutik angalatillugit (ullut 180-it iluanni ullut 90-it tikillugit), nunanit pingasuujusunit innutaassuseqartut visummimik peqarnissamik pisussaatitaasut visummeqartussaanngitsullu Schengenip suliassaqarfiani iserneri- aamma aallarneri nalunaarsorneqartarlutik.
EES-imi nalunaarsuinerup timitalerlugu passit naqitsimmik naqitsiffigineqartarnerat piffissap ingerlanerani taarseriartuaassavaa aamma killeqarfinni nakkutilliinerup nutarterneqarnissaanut Schengenimilu killeqarfinni avallerni kiisalu Schengenip nammineq iluani isumannaallisaanerup annertusineqarneranut peqataassalluni.
EES ullormit 12. oktober 2025-imit atorneqariartuaalissaaq. Ulloq 12. oktober imaluunniit tamatuma kinguninngua angalaniaraanni, EES-imik ingerlatsilernerup kingunerisaatut, killeqarfinni ikaarissanut piffissaqarluarluni aggernissaq inassutigineqarpoq (assersuutigalugu mittarfinni).
Systemi aamma annertusiartortumik atulersitsineq pillugit EU-p pisortatigoortumik nittartagaani uani atuagaqarsinnaavutit.
EES-imik annertusiartortumik atulersitsineq
EES europami nunani 29-iusuni ullormit 12. oktober 2025-imiit 9. april 2026 ilannguullugu piffissap ingerlanerani atulersikkiartuaartinneqassaaq. Nunani taakkunani tamarmik immikkoorlutik piffissani killilinni EES-imik atulersitsinerup pinissaa, tamatuma kinguneraa. Taamaammat nunanit pingajuusunit innuttaassut pillugit EES-imi paasissutissat nalunaarsorneqarnerat, nunat ilaanni, killeqarfinnut ikaariani tamani pinavianngilaq, soorlu aamma killeqarfiit ikaariaanni, taakkunani timikkut asseqanngitsumik ilisarnaatit immiunneqarnavianngillat.
EES Københavnip mittarfiani (CPH-mi) aamma Naalagaaffeqatigiit sinnerini tamakkiisumik atulersinneqassaaq.
Angalanermut takussutissiat timitalimmik naqissuserneqartarnerat atulersitsinerup nalaani attanneqassaaq, aamma nunanit pingajuusunit innuttaasut Schengenimi suliassaqarfimmut iserneri aamma Schengenimi suliassaqarfimmit aallarneri taamaammat piffissami tassani passimi aamma takuneqarsinnaassapput.
Annertusiartortumik atulersitsiartornerup nalaani EES-mi atuuffinnik, suli ingerlanneqalersimanngitsunik peqarsinnaavoq, matumani nittartakkakkut sullissivik, nunamit pingajuusumit innuttaassuseqartup inatsisinut naapertuuttumik najugaqarnerata sinnerata sivisussusaa pillugu paasissutissanik nassaarsinnaanermik periarfissiisussaq ilanngullugu.
EES ima ingerlassaaq
Nunamit pingajuusumit innuttaassusillip Schengenimi killeqarfik avalleq ikaarpagu, killeqarfimmi oqartussaasut EES-imi inuit ataasiakkaat angalaneranni mappe pilersissavaat imaluunniit nutartissavaat. EES-imi angalanermi mappi tulliuttunik imaqarpoq:
- nunamit pingajuusumit innuttaassusillit angalanermini takussutissiaanit paasissutissat, matumani ateq, inuiaassuseq aamma ulloq inunngorfik ilanngullugit
- timikkut asseqanngitsumik ilisarnaatit pillugit paasissutissat (kiinnap assinga aamma inussat ipaasaat)
- Schengenimi suliassaqarfimmut isernerit- aamma suliassaqarfimmit aallarnerit pillugit paasissutissat
- tamanna naleqquppat, isernissamut itigartitsineq pillugu paasissutissat
Nunanit pingajuusunit innuttaasut inatsisinut naapertuuttumik, sivikitsumik Schengenimi suliassaqarfimmiinnerini piffissap sinnera EES-ip ingerlaavartumik naatsorsortarpaa.
Paasissutissat EES-imi nalunaarsorneqartut aallaaviatigut ukiuni 3-ni toqqoqqaneqassapput. Uani tamanna pillugu atuagaqarnerugit.
Oqartussaasut attuumassuteqartut, pingaartumik politiit, visummit- aamma nunanit allamiut pillugit oqartussaasut, europami nunani EES-imik atuisuni, EES aqqutigalugu nunani pingajuusuni innuttaassusillit Schenginimi suliassaqarfimmi iserlutik aamma suliassaqarfimmit anillutik angalanerat pillugit kiisalu piffissami sivikitsumi najugaqarnerup inatsisinut naapertuunnera pillugu paasissutissanik pissarsisinnaapput. Suliffeqarfiit assartuussisartut, assersuutigalugu timmisartortitseqatigiit, app-i aqutsigalugu, nunami allamiup Schengenimi suliassaqarfimmut isersinnaatitaanersoq misissorsinnaalissavaat.
Inuit gruppii EES-imi nalunaarsorneqarnissamit mininneqartut
EU-mi innuttaasut aamma EU-mi innuttaasunut ilaqutaasut kiisalu nunami pingajuusumi innuttaassusillit Schengenimi nunami ilaasortaasumi najugaqarnissamik akuersissummik peqartut aallaaviatigut EES-imi nalunaarsorneqassanngillat. Tamatuma saniatigut inuit gruppii arlallit EES-imi nalunaarsorneqarnissamit mininneqarput. Tamanna ilaatigut gruppit ilaannut sulinermut atatillugu angalasunut atuuppoq.
EES-imi nalunaarsorneqarnissamut kikkut ilaatinneqannginnerat pillugit uani atuagaqarnerugit.
Nunanit pingajuusunit innuttaassuseqartut Schengenimi nunami ilaasortaasumi najugaqarnissamik akuersissummik pillit
Nunamit pingajuusumit innuttaassusilik Danmarkimi imaluunniit nunami Schengenimi ilaasortaasumi najugaqarnissamik akuersissummik pippat, taamaattoqarpat EES-imi angalanermut mappi, oqartussaasumit najugaqarnissamik akuersissummik nalunaaruteqartumit, nungutinneqassaaq. Danmarkimi EES-imi angalanermut mappi, aallaaviatigut Udlændingestyrelsimit imaluunniit Styrelsen for International Rekruttering aamma Integrationimit (SIRI-mit) nunguterneqassaaq.
Nunami Schengenimi ilaasortaasumi najugaqarnissamut akuersissummut takussutissiaq akuerineqartoq tassaavoq najugaqarnissamut korti imaluunniit sivisunerusumik najugaqarnissamut visummi (D-visummi), aamma nunamit pingajuusumit innuttaassuseqartoq taamaattumik peqarpat, Schengenimi suliassaqarfimmut isernermi- aamma suliassaqarfimmit aninermi EES-imi nalunaarsuineq pinavianngilaq.
Najugaqarnissamut akuersissutip naanerata kingorna EES-imi nalunaarsorneqarneq
Nunamit pingajuusumit innuttaassuseqartunut, qallunaanit najugaqarnissamut akuersissutip naanerata kingorna Schengenimi suliassaqarfimmi sivikitsumik angalanissamik imaluunniit najugaqarnissamik kissaatigisaqartunut, inatsisinut naapertuuttumik najugaqarnermi EES-imi angalanermut mappimik pilersitsisoqarnissaa, nunami allamiunut oqartussaasut innersuussutigaat. Nunani pingajuusuni innuttaassuseqartunut visummeqaratik najugaqarsinnaasunut tamanna aallaaviatigut naleqquttuusinnaavoq. Nunani pingajuusuni innuttaassusillit visummeqarnissamik pisussaaffeqartut Schengenimi suliassaqarfimmit aallassapput aamma najugaqarnissamik akuersissutip naanerata kingorna Schengenimi suliassaqarfimmi najugaqarnissaq kissaatigigunikku, sivikitsumik najugaqarnissamut visummimik qinnuteqaateqassapput.
Aallarneq sioqqullugu EES-imi angalanermut mappimik pilersitsisoqarnissaa pillugu nunami pingajuusumi innuttaassuseqartoq visummeqartussaanngitsoq, nunani allamiunut oqartussaasunut saaffiginninngippat, killeqarfimmi oqartussaasut aallarnermut atatillugu EES-imi mappi pilersissavaat. Tamanna aallarnermut atatillugu kinguaatoortitsisinnaavoq.
Inunnik paasissutissat suliarineqarneri
Inunnik paasissutissat EES-imi nalunaarsorneqartut suliarineqarnerat paasissutissat illersorneqarnissaat pillugit peqqussummi (Europa-Parlamentip aamma Siunnersuisoqatigiit peqqussutaanni (EU) 2016/679-imi, 27. april 2016-immersumi) malittarisassat malillugit pissapput. Uani atugaqarnerugit.
Nunami pingajuusumi innuttaasut, nammineq pillutik paasissutissanik EES-imi nalunaarsuiffigineqarsimasut, paasissutissani taakkunani paasisimasaqarnissamik aamma paasissutissat piviusumik kukkusut naqqinneqarnissaannut aamma inatsisit unioqqutillugit paasissutissat nalunaarsorneqarsimasut piiarneqarnissaannut aallaaviatigut pisinnaatitaaffeqarput. Tamanna oqartussaasumut, kingusinnerpaamik EES-imi paasissutissanik nalunaarsuisimasumut imaluunniit allanngortitsisimasumut saaffiginninnikkut pissaaq.
Savalimmiuni aamma Kalaallit Nunaanni EES-imi nalunaarsuineq
Savalimmiuni aamma Kalaallit Nunaanni EES-ip atortuulersinneqarnera qallunaat politeeqarfiini allanisulli pissaaq. Nunami pingajuusumi innuttaassuseqartoq, sivikitsumik najugaqarnissani siunertaralugu (visummeqarluni imaluunniit visummeqarani) Savalimmiuni aamma Kalaallit Nunaanni killeqarfiit avalliit aqqutigalugit Schengenimi suliassaqarfimmut aamma suliassaqarfimmit iserluni anillunilu angalappat, taamaammat taanna EES-imi nalunaarsorneqassaaq.
Nunani pingajuusuni innuttaassuseqartut visummeqaratik aamma visummeqarnissamik pisussaaffeqartut Savalimmiuni imaluunniit Kalaallit Nunaanni ullut 180-it iluanni sivisunerpaamik ulluni 90-ini sivikitsumik najugaqarsinnaapput. Taamaattoqarpat Schengenimi suliassaqarfimmi najugaqarneq ulluni 90-ini taakkunani naatsorsuinermi ilaatinneqassaaq.