Suliffeqarneq

Danskisut innuttaassuseqarneq pillugu inatsisissatut siunnersuummut ilanngunnissami suliffeqarnissamut piumasaqaataasut marlunnut avinneqarsimasut naammassineqarnissaat aallaavittut piumasaqaataavoq.

Minnerpaamik ukiuni pingasuni qaammatinillu arfinilinni nalinginnaasumik tamakkiisumik suliffeqarsimassaatit imaluunniit ukiut kingulliit sisamat angullugit namminersorlutit suliffeqarfimmik ingerlataqarsimassallutit.

Tamatuma saniatigut danskisut innuttaassuseqarumalluni nalunaarut pillugu saqqummiunneqarnissaa inatsisissatut siunnersuuteqarnerup nalaani suliffeqarnissat piumasaqaataavoq (suliffeqarfimmut attuumassuteqarneq).

Danskisut innuttaassuseqarumalluni nalunaarut pillugu inatsisissatut siunnersuummik ukiumut marloriarluni – apriilimi aamma oktoberimi nalinginnaasumik saqqummiussisoqartarpoq.

Danskisut innuttaassuseqarumallutit qinnuteqaativit tunniutereernerata kingorna pissutsit ilinnut tunngasut allannguuteqassappata aammalu assersuutigalugu nutaamik sulisitsisortaarsimaguit imaluunniit ilinniagaqaleruit/unitsitsiguit ilisimatissavatsigut ilanngullugulu uppernarsaatit nutartikkat nassiullugit.

Minnerpaamik ukiuni pingasuni qaammatinilu arfinilinni sulisussaavutit

Qaammammut ataatsimut tiimit sulinermut atukkatit aallaavigalugit naatsorsorneqartarput. Qaammatip tullianut toqqortassannik tiiminik katersisinnaanngilatit. Suliffeqarfinni arlalinni atorfininnermilu pissutsit arlallit aqqutigalugit katillugit 120 timmini sulisinnaatitaavutit.

Erninermi sulinngiffeqarneq, feeriarneq allatullu sulinnginneq

Erninermut atatillugu sulinngiffeqarsimaguit imaluunniit allatut sulisimanngikkuit assersuutigalugu napparsimasimaguit suliffeqarnissamut piumasaqaammik naammassinnissimassaatit, sulinngitsoorneq atorfininnermi pissutsit iluini sinaakkutit ingerlanneqarsimappat. Taamaattoq tamanna uppernarsaasersinnaasariaqarpat assersuutigalugu atorfininninni isumaqatigiissutip nassiunneratigut aamma /imaluunniit sulisitsisuit oqaaseqaammik sananeratigut.

Feriarneq aamma tamakkiisumik sulinertut ilanngunneqarsinnaavoq, feeriarnerit uppernarsaataanik nassitsinikkut assersuutigalugu akissarsiat allagartaani piffissaq feeriarfiusoq tassani allassimassalluni imaluunniit feriekontomiit (www.borger.dk) uppernarsaammik anisitsinikkut.

Ilinniagaqarneq

Ilinniagaqarneq suliffeqarnertut isigineqanngilaq suliffimmilluunniit misiliineq aamma ilaanani.

Atuarnerpit saniatigut suliffeqarsimaguit imaluunniit tamakkiisumik suliffeqarsimaguit suliffeqarnissamut piumasaqaammut naammassinnissimasutut naatsorsuinermi nalinginnaasumik suliffeqartutut tamanna ilaatinneqassaaq. (quppernermi matumani inuusuttunut danskit naalagaaffianni innuttanngorniarneq pillugu ujaasiguit periarfissat allat atuarsinnaavatit).

Ilinniartutitatorfinitsinneqarneq – Piffissaq suliffimmik misiliinermi ilinniarneqarsinnaasut pillugit suliffeqarfimmik isumaqatigiissusiorneq

Inuussutissarsiummik ilinniarnerit aallartissimagukku imaluunniit naammassisimagukku ilinniagaqarnissamik isumaqatigiissutit sulinertut isugineqassapput.

Ilinniagarneq inuussutissarsiutinut ilinniakkanut ilaassaaq, ilinniarnerlu pillugu sulisitsisumik isumaqatigiissusiortoqassalluni. Assersuutigalugu tassaasinnaavoq, kommunimik ilinniarnissaq pillugu isumaqatigiissusiortutit, matumani isumaginninnermut- aamma peqqissaatut ikiortitut ilinniartussatut atorfimmik neqeroorfigineqarnerit allassimassalluni. Ilinniagaqalerniarlutit qinnuteqaatigisavit assilinera ilinniaqalerniarlutit isumaqatigiissut ilanngullugu uagutsinnut nassiutissavat.

Namminersortuusimaguit

Suliffeqarnissamik piumasaqaat inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfiuteqarnikkut naammassineqarsinnaavoq. Illit suliffeqarfimmi peqataanerit suliffeqarnissamik piumasaqaatip naammassineqarneratigut namminersorluni inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfik ilaatinneqarnissaanut apeqqutaasussaq. Taamaattumik suliffeqarfimmi peqataanerit  ima annertussusilimmik tamakkiisumik suliffittut sanillersuunneqarsinnaanera uppernarsartussaavat (sapaatip akunneranut minnerpaamik 30 tiimit imaluunniit qaammammut 120 tiiminik sulinikkut).

Suliffeqarfimmik namminersortumik ingerlataqaruit qinnuteqaatinnut ilanngullugu:

• Suliffeqarfimmi kaaviiaartitat, ammasarfii,  naammassisartakkatit, pisisartut, akit il.il. allaaserikkit.
• Suliffeqarfiup pigineranut uppernarsaatit, Skrásetingar-nr./CVR nr., evt.-mut tunngatillugu akileraartarnermut oqartussaqarfimmiit nalunaarsorsimaneranut uppernarsaatit, momsimut pisussaaffik aamma ilanngaasissaatitaanermut tunngasut ilanngunneqassapput.
• Piffissaq tamaat atuuttumik sukumiisumik momsi pillugu nalunaaruteqarneq, assersuutigalugu akileraartarnermut oqartussaqarfimmiit momsimut tunngatillugu nalunaarut ilanngullugu.
• Piffissaq tamaat ukiumoortumik nalunaartutit atsiorneqarsimaneri, tassani suliffeqarfiup kaaviiaartitai allassimassallutik. Ukiumoortumik nalunaarummi tassani kukkunersiuisoq oqaaseqaateqarsimappat kukkunersiuisorisat aamma atsiorsimassaaq.
• Ukioq manna suliffeqarfiup kaaviaatikkallagai allatulluunniit ukioq manna naatsorsuutit assersuutigalugu suliffeqarfiup naatsorsuutaasa oqimaaqatigiinnerat – uppernarsaatit atsiorneqarsimassapput.

Tamatuma saniatigut ukiuni kingullerni sisamani akileraartarnermut oqartussaqarfimmiit ukiumoortumik nalunaarut ilinnut tunngasoq nassiutissavat.

Nunani allani suliffeqarneq

Nunani allani sulisimaneq suliffeqarsinnaaninnut piumasaqaammut naammassinnissimanersoq pillugu pisut ilaanni nalunaarummut ilanngunneqarsinnaavoq.

Nunani allani sulisimanerit naatsorsuinermut ilaatinneqassasoq kissaatigigunikku pingaaruteqarpoq tamanna pillugu ilisimatissalluta, tamannalu pillugu uppernarsaammik nassiussissaatit. Tassaasinnaapput assersuutigalugu atorfininnermut isumaqatigiissutit, akissarsiat allagartaat imaluunniit sulisitsisut oqaaseqaataa.

Katissimallugu aapparisavit nunanut allanut suliartortitaasimappat imaluunniit aallartitaasimappat katissimallugu aapparisavit nunanut allanut suliartortitaaneranut imaluunniit aallartitaasimaneranut uppernarsaat aamma nassiutissavat.

Nunanut allanut suliartortitaasimaneq imaluunniit aallartitaasimaneq tunngavigalugu minnerpaamik ukiut kingulliit sisamat iluini ukiuni pingasuni qaammatinilu arfinilinni sulisimanissaq pillugu piumasaqaammik naammassinnissimaneq tunngavigalugu sivisunerpaamik ukiuni marlunni nunani allani sulisoqarsinnaavoq. Nunani allani allanik suliaqarsimaneq pineqartillugu sivisunerpaamik ukioq ataaseq naatsorsuinermi ilanngunneqartarpoq.

Sulinerit ingerlatiinnassavat

Danskisut innuttaassuseqalernissamut ataatsimiititaliaq pillugu inatsisissatut siunnersuummik nassiussinerup nalaani suliffeqarfimmi suliffeqarnissaq piumasaqaataavoq.

Ukiut sisamat kingulliit iluini ukiuni pingasuni qaammatinilu arfinilinni sulisimanissaq piumasaqaataasimappat maannakkut suliffigisanni piffissaq tamaat sulinissat piumasaqaataanngilaq. Taamaattoq minnerpaamik 15 tiimit sapaatip akunneranut sulisartussaavutit.

Piffissami killiligaanngitsumi suliffimmi soraanngivillutit sulisartutut sulisimaguit piumasaqaataasoq naammassisinnaavat, imaluunniit siunissami suliinnaallutit naatsorsuutigigukku assersuutigalugu piffissami killilimmi suliffimmi akissarsiaqarlutit sulisinnaallutit, piffissap ingerlanerani suli sulisinnaallutit uppernarsarsinnaagukku. Piumasaqaataasoq aamma naammassisinnaavat namminersorlutit suliffeqarfimmik ingerlataqaruit.

Piffissami inatsimmi ilanngunneqarfigisanni suliinnarnissannut piumasaqaammik naammassinnissimassanngilatit ima allassimasoqarpat:

• Ilinniakkamik ingerlataqarneq imaluunniit suliffimmik misiliineq,
• Akissarsiaqarani sulineq,
• Taartaasartoqarfik aqqutigalugu taartaasartutut sulineq,
• Sapaatip akunneranut 15 tiimit ataallugit sulineq,
• Suliffeqarfimmi akiliisinnaassutsimik unitsitsisimasumi, pinngitsaaliissummik unitsinneqarsimasumi, akiliisinnaajunnaarnermik nalunaarutigineqartumi imaluunniit akiliisinnaajunnaartutut nalunaarutigineqartumi sulineq, imaluunniit
• Namminersorluni inuussutissarsiutigisap akiliisinnaassutsiminik unitsitsisimasoq, pinngitsaaliissummik unitsinneqarsimasumi, akiliisinnaassutsimik unitsitsisimaneq nalunaarutigineqarnera imaluunniit akiliisinnaajunnaarluni uninnermi.

Suliffeqarnissaq pillugu piumasaqaatinit ilaatinneqanngitsoortoqarsinnaava?

Utoqqalinersiallit

Utoqqalinersiaqalernissamut ukiut angusimagukkit imaluunniit siusinaartumik pensionisiaqalersimaguit soraarninngujaarsimaguilluunniit suliffeqarnissamut piumasaqaatinik naammassinnissimasutut isigineqassaatit.

Inuit innarluutillit

Innarluuteqarnerit pissutigalugu suliffeqarnissamut piumasaqaammik naammassinnissinnaanngikkuit suliffeqarnissamut piumasarfigineqarfigineqarsinnaanerit tunngavigalugu immikkut akuersissummik qinnuteqarsinnaavutit. Immikkut akuerineqarnissamik qinnuteqarnissat kissaatigigukku nakorsamit uppernarsaat ilanngutissavat, innarluuteqarnerit (sivisuumik timikkut, tarnikkut, malussarissutsikkut imaluunniit silassorissutsikkut pisinnaasatit annikillisimanerisigut) nalinginnaasumik sulinissaagaluannut akornutaanerat pissutigalugu.

Inuusuttut

22-t ataallugit ukioqaruit Danmarkimullu iserlutit (Savalimmiut/Kalaallit Nunaat ilanngullugit) arfineq pingasuliinak suli piumasaqaatinillu allanik naammassinnissimaguit immikkut akuerineqarnissamut aamma qinnuteqarsinnaavutit. Tunngavilersukkamik qinnuteqaammik ilanngussaqaruit iluaqutaassaaq, assersuutigalugu danskisut innuttaassuseqalerumallutit qinnuteqarninnut suna tunngaviunersoq suliffeqarnissamullu piumasaqaammik naammassinnissinnaannginninnut pissutaasoq allallugit. Suliap Folketingip danskisut innuttaassuseqalernissamut ataatsimiititaliaanut ingerlateqqinneqarnissaanut kissaatigisannut uppernarsaammik ilanngussaqassaatit. Uppernarsaatit tassaasinnaapput assersuutigalugu ilinniagaqarsimanermut pappiaqqat, atorfinitsitaanermut isumaqatigiissutit, nammineq kajumissutsimik sulisimanermut oqaaseqaatit assigisaalluunniit pillugit uppernarsaatit.

Ukiukitsut, naalagaaffinni innuttaassuseqanngitsut, siusinnerusukkut danskisut innuttaassusillit, il.il.

Inuppaaloqarpoq aamma suliffeqarnissaq pillugu piumasaqaammut ilaanngitsunik. Ilaatigut tassaasinnaapput ukiukitsut naalagaaffimik innuttaaffeqanngitsut Danmarkimi inunngorsimasut, siusinnerusukkut danskisut innuttaassusillit, inuit danskinit kingoqqisut, danskimik katissimasut aammalu ministereqarfiup qinnuteqaammik suliaqarnerata nalaani danskit soqutigisaannik suliaqarlutik katissimallutik aapparisap nunani allani sulinera pissutigalugu nunani allani najugaqalersimasut. Inuit kikkut kaajallaatitami § 23 A, imm. 4-mi allassimasuni suliffeqartussaatitaanermik piumasaqaammut ilaannginnersut pillugu aamma atuarsinnaavat.