Najugaqarneq

Taamaattoq eqimattat qinnuteqartut ilaannut piffissap najugaqarnerup sivisussusaanut immikkut piumasaqaatinik atuuttoqarpoq.

Qimaasut il.il.:

Inuit qimaasutut akuerineqartut, inuit qimaasunut sanillersuunneqarsinnaasut inuillu naalagaaffinni innuttaaffeqanngitsut ukiuni arfineq pingasuni ataannartumik najugaqareernermi kingorna piumasaqaatinik naammassinnittut (§7, imm. 2).

Nunani avannarlerni naalagaaffinni innuttaasut:

Nunani avannarlerni innuttaasut ukiuni marlunni ataannartumik najugaqareernermi piumasaqaatinik naammassinnittut (§7, imm. 3).

Qallunaatut innuttaassusillit katissimasatut aappaat:

Inuit qallunaatut innuttaassusilimmik katissimasut  ataannartumik ukiuni 6-8-ni najugaqarsimanissamut piumasaqaammik naammassinnissimasut katissimasatut aappariinnerup sivisussusaa apeqqutaalluni (§ 8, imm. 1).

• Katissimasatut aapparisaq minnerpaamik ukiuni pingasuni sivisussuseqarpat, katissimasatullu aapparisaq minnerpaamik ukiuni 3-ni qallunaatut innuttaassuseqarsimappat ukiuni arfinilinni ataannartumik najugaqarsimanissamut piumasaqaammik naammassinnissimassaaq.
• Aappariittut katisimaneq minnerpaamik ukiunik marlunnik sivisussuseqarpat aappariittullu katissimasaq qallunaaq minnerpaamik ukiuni pingasuni qallunaatut innuttaassuseqarsimappat ataannartumik ukiuni 7-ini najugaqarnissamut piumasaqaatinik naammassinnissimasssaaq.
• Aapparisatut katissimaneq minnerpaamik ukiumik ataatsimik sivisussuseqarsimappat ukiuni arfineq pingasuni  ataannartumik najugaqarnissamut piumasaqaammik naammassinnissimassaaq.

15-inik ukioqalinnginninni iserniaruit:

Inuit 15-iliinnginnerminni Danmarkimut isertut 18-inik ukioqalernerminni (Savalimmiut/Kalaallit Nunaat ilanngullugit) najugaqalernissamut piumasaqaatinik naammassinnissimassapput. Danmarkimi najugaqarnermi (Savalimmiut/Kalaallit Nunaat ilanngullugit) ilinniagaqalernissaq piumasaqaataavoq. Ilinniagarineqartoq qallunaatut ingerlanneqarsimappat. Aammattaaq 15-ileereernerup kingorna najugaqarnerup sivisunerusumik kipitissimannginnissaa piumasaqaataavoq.

Danmarkimi ilinniagaqarneq (Savalimmiut/Kalaallit Nunaat ilanngullugit).:

Inuit ilinniarnerup ingerlanerani annertungaatsiartumik Danmarkimi ilinniakkaminnik ingerlatsisimasut (Savalimmiut/Kalaallit Nunaat ilanngullugit) ukiuni tallimani ataannartumik najugaqarsimasut piumasaqaatinik naammassinnissimassapput, ilinniagarineqartoq danskisut ingerlanneqarsimappat minnerpaamillu ukiuni pingasuni sivisussuseqarsimappat imaluunniit tamanna nallertinnagu soraarummeernermik assigisaanilluunniit misilitsittoqarsimappat  (§ 11). Aammattaaq Danmarkimut isernermiit najugaqarnerup sivisunerusumik kipitissimannginnissaa piumasaqaataavoq (Savalimmiut/Kalaallit Nunaat ilanngullugit).

Siusinnerusukkut danskisut innuttaassuseqartut, Danmarkimi inunngorsimasut, danskinit nagguillit imaluunniit danskinit aqunneqartumi Sydslesvigimiut:

Siusinnerusukkut innuttaassuseqarsimasunut Danmarkimi inunngorsimasunut imaluunniit danskinit kingoqqisuusunut kiisalu danskisut eqqarsartaasilinnut Sydslesvimiunut piumasaqaatit immikkut ittut atuupput (§ 13).

1. januar 1961-p aamma 31. december 1978-p akornanni inuusut danskinik anaanallit (prinsessereglen):

Piumasaqaatit immikkut ittut 1. januar 1961-imiit 31. december 1978-imut inuusunut danskinik anaanalinnut danskisut innuttaassuseqalerumasumut anaanaasoq ulloq 1. januar 1979-imiit ulloq 31. december 1081-imut danskisut innuttaassuseqarunnaarumalluni nalunaaruteqarsimasunut atuuppoq (§ 12).

Nunanit Allaneersunut Akuutitsinerunissamullu Ministereqarfik piumasaqaatinut siuliani taaneqartunut nalileereernissaminut periarfissaqanngilaq, ataatsimulli isigalugu piumasaqaatit pillugit ministereqarfimmut apeqquteqarsinnaavutit.

Najugaqarnerup kipisinneqarnissaanut

Danmarkimi najugaqarnerpit nalaani (Savalimmiut/Kalaallit Nunaat ilanngullugit) najugaqarnerit sivisuumik kipitissimagukku imaluunniit kipitillattaarsimagukku imaluunniit akuttunngitsumik nunanut allanut angalasarsimaguit najugaqarnissannut piumasaqaatinik naammassinnissimanissamut kinguneqaratarsinnaavoq.

Link til faktaark om opholdsafbrydelser (PDF)

Immikkut akuersissuteqartoqarsinnaaneranik periarfissat allatullu Folketingip danskisut innuttaassuseqalerumasut ataatsimiititaliaanut saqqummiussineq

Pisut ilaanni qinnuteqaat Folketingip danskisut innuttaassuseqalerumasut ataatsimiititaliaanut saqqummiussisoqarsinnaavoq, najugaqalersinnaaneq pillugu piumasaqaammik immikkut akuersissummik tunisisoqassanersoq danskisut innuttaassuseqalernissamut ataatsimiititaliamit aalajangiivigineqassalluni. Assersuutigalugu suliassat saqqummiunneqarnissaannut aalajangersimasumik periuseqartoqartarpoq, ataatsimut katillugit ukiuni tallimanik ikinnerusunik najugaqarneq kipitinneqarsimappat kingullertigullu Danmarkimi ataannartumik najugaqarsimagaanni (Savalimmiut/Kalaallit Nunaat ilanngullugit). Minnerpaamik ukiuni 3-ni (ilanngussaq 1, imm. 1.3), qinnuteqartoq nunani allani najugaqarnermini danskit soqutigisaannik suliartortitaasimaneranik pissuteqarsimappat.

Tamatuma saniatigut suliassat ilaat kaajallaasitani allassimasuni piumasaqaatini qanoq naammassinnissimatiginersut nalornissutigineqaraangat saqqummiussisoqartarput. Assersuutigalugu katissimallugu aapparisap suliartortitaasup qanoq annertutigisumik danskit soqutigisaannik suliaqarsimanersoq nalornissutigineqarsinnaavoq (§8, imm. 4 imaluunniit 5), imaluunniit Danmarkimi ilinniagaqarsimanersutit (Savalimmiut/Kalaallit Nunaat ilanngullugit) nunagisanni ilinniarsimasannut ilinniagarisannut sanilliullugu pingaaruteqarnaerusimappat (§11).

Siusinnerusukkut danskisut innuttaassuseqarsimaguit najugaqarnissamullu piumasaqaatinik naammassinnissimaguit, kisianni najugaqarnissamut piumasaqaatinik nalinginnaasunik naammassinnissimanngikkaluarlutit inatsimmi ilaatinneqalersinnaanerit pillugu ataatsimiititaliamit isummerfigineqarnissaa siunertaralugu suliaq ataatsimiititaliamut tamatigut saqqummiunneqartassaaq (ilanngussaq 1, imm. 3).